Penijõe-Aegviidu-Kauksin reittihaara

Vuonna 2018, jolloin vietettiin Viron Tasavallan 100-vuotisjuhlaa, avattiin kolmas RMK:n retkeilyreittiverkoston haara – Penijõe-Aegviidu-Kauksi. Nykyiset kolme Viron mantereella haaraa muodostavat vaellusreittiverkoston, jossa retkeilijä voi itse valita matkan aloitus- ja loppupisteen ja vaeltaa esimerkiksi Oandulta Penijõelle, koska kaikki vaellusreittien haarat kohtaavat Aegviidussa.
613 km pitkä RMK:n retkeilyreitistön Penijõe-Aegviidu-Kauksin haara, joka johtaa kuuden maakunnan halki, alkaa Penijõen kartanon luota Matsalun kansallispuistosta. Reitti kulkee alussa laajojen Kasarin joen tulvaniittyjen halki Raplan maakunnan suuntaan, jossa kiemurrellen rämeiden, syvien metsien, muinaislinnoitusten ja pellonreunojen kautta jatkaa pikkuhiljaa Harjun maakuntaan, Paunkülan vuorien alueelle ja tulee lopuksi ns. retkeilypääkaupunkiin Aegviiduun.
Sen reittihaaran pisin osuus on kuitenkin Aegviidusta itään. Länsi-Virun maakunnassa kulkee reitti korkeita ja kapeita selänteitä pitkin, ylittää Neerutin vuoret ja tulee nykyisin unohdettujen sotilastukikohtien kautta Itä-Virun maakunnan reunaan, Tudun suoalueille.
Itä-Virun maakunnassa muuttuu kulkuympäristö kokonaan: reitin varrelle jäävät teollisuusmaisemat Kiviõlin ja Püssin taajamat puolikoksi- ja tuhkavuorineen, Aidun louhoksen maisemat, Kohtla-Nõmmen kaivospuisto ja tien varrelle näkyvät myös Kohtla-Järven korkeat puolikoksitasangot.
Kun reitti tulee Viron pohjoisrannikolle, niin se jatkaa korkean kalkkikivijyrkänteen reunan ylä- ja alapuolella ja vierailee Viron korkeimpien Ontikan rantatörmän ja Valasten vesiputouksen luona. Niissä paikoissa voi retkeilijä ihailla kauniita näkymiä sekä merelle että jyrkänteen metsille ja Sillamäen kaupungin seuduille.
Lopuksi kääntyy reitti etelään ja kulkee Sinimäkien taistelukentän ja entisten, nykyiseksi unohdettujen kaivostaajamien läpi, ohittaa Kurtnan järvet, jatkaa Agusalun sekä Alutagusen metsien halki Peipsin järven pohjoisrannikolle, jossa tulee päätepisteeseen, joka on Kauksissa.
Reitti on luonnossa merkitty valko-kelta-valkoisilla värimerkeillä ja ohjaavilla kylteillä.
HUOM! Reitin rantatörmän alla kulkeva osuus Sakan kartanosta Ontikan portaisiin saakka on vaikeasti kuljettava ‒ ranta on enimmäkseen kivinen ja siellä voi olla rantakaistaleelle kaatuneita puita.

Tärkeät aineistot:

GPS-laitteeseen ladattavat tiedostot

Zip-tiedostot GPS-laitteille sopivassa muodossa (Garmini gpx). gpx-tiedostojen lataamiseen Garmin GPS-laitteeseen voi käyttää BaseCamp-ohjelmaa, jonka voi ladata Garminin sivustolta.
I reittiosuus RMK:n retkeilyreittiPenijõe-Varbola (84 km)
Penijõe-Aegviidu-Kauksin reittihaara alkaa Penijõelta, Matsalun kansallispuiston luontokeskuksen luota sekä jatkaa teitä ja polkuja pitkin Varbolan suuntaan. Reitin varrella vangitsevat kulkijoiden katsetta Kasarin joen vaikuttavannäköiset niityt, joissa kymmenet tuhannet Viron halki muuttavat linnut pysähtyvät kevät- ja syysmuuton aikana. Sen jälkeen jäävät tielle entisen Virtsun radan penkere ja Märjamaan karstialueet. Vaellusreitti jatkuu vanhoja rantamuodostumia pitkin Varbolan linnoitukseen. Varbola oli Viron suurimpia muinaislinnoituksia ja se oli aktiivisessa käytössä 1100 ‒1300-luvulla. Reitti kulkee lisäksi useiden enemmän tai vähemmän tunnettujen kartanopuistojen kautta.
III reittiosuus RMK:n retkeilyreitti Penijõe-Aegviidu-Kauksin/ Aegviidu-Roela (106 km)
Aegviidusta eteenpäin jatkuu reitti Länsi-Virun maakunnassa, kulkee Tapan taajaman ohi Ohepaluun ja Neerutiin, Porkunin halki ja suuntautuu Neuvostoliiton aikaisen ohjustukikohdan alueen kautta Roelan käpykuivaamoon luokse.
IV reittiosuus RMK:n rekkeilyreitti Roela-Mummassaare (156 km)
Retkeilyreitti kulkee Tudun metsien kautta Itä-Virun maakuntaan. Uljasten seudulta alkaa vaellusreitin kaupunkimainen osa: kuljetaan Sondan ja Kiviõlin taajamaan halki ja tuhkavuoren yli tullaan Püssin taajamalle. Eteenpäin kulkee reitti Aidun louhoksen ja Kohtla-¬Nõmmen kaivosmuseon kautta meren rannalle, jossa muun muassa voi nauttia Itä¬-Virun teollisuusmaisemien hämmästyttäviä näkymiä. Viron pohjoisrannikkoa pitkin kulkee retkeilyreittiosuus Toilan puistoon saakka ja sieltä Vokan puiston halki Sillamäelle ja Udrian maastonsuojelualueella olevalle Mummassaaren nuotiopaikalle.
V reittiosuus RMK:n retkeilyreittiMummassaare-Kauksi (133 km)
Penijõe-Aegviidu-Kauksin reittihaaran viimeinen osuus alkaa Viron pohjoisrannikon merenrannasta, ohittaa Kuremäen nunnaluostarin ja jatkuu metsäteitä pitkin Iisakuun, poikkeaa Kotkan vaellusreitille ja jatkaa heti Agusalun hiekkaharjujen suuntaan. Jatkossa ohittaa reittiosuus isot suoalueet ja tulee Peipsin järven viereen jossa kulkee Peipsin järven pohjoisrantaa pitkin Kauksiin saakka.